English translation daily after Finnish text

No 22/2019

16.6.2019

Vielä kerran aurinkoinen ja lämmin aamu.
Aamiainen, pyörien pakkaaminen ja liikkeelle kohti Tallinnaa.
ViaBaltika alkaa olla jo niin moneen kertaan ajettu ettei tullut edes valokuvia juurikaan otettua.
Tallinnassa tankkasimme pyörät Nesteen asemalla ja juttelimme hetken aikaa Rovaniemeläisen motoristipariskunnan kanssa jotka olivat myös palaamassa Kreikasta ja matkalla kotia kohti.
Ajoimme tietöiden riivaaman keskustan läpi satamaan ja pistimme pyörät parkkiin ja istuimme heten aikaa hotelli Euroopan terassilla haastellen kahden veteraani urheilijan kanssa maailman menosta. Aluksi emme olleet yhtä mieltä moottoripyöräilyn turvallisuudesta mutta urheilun turvallisuus oli sitten vähän parempi keskustelun aihe.
Sitten pitikin jo siirtyä satamaan ja jonottamaan Siljan MegaStarille pääsyä.
Laiva on toki hieno mutta ei mitenkään motoristi ystävällinen Mp-paikkojen sijaitessa  ylemmän autokannen viereen tehdyssä karsinassa.
Laivassa oli iso ryhmä itämaisia turisteja jotka lähinnä kuluttivat aikaa kahvilassa tekemättä juurikaan ostoksia. No emme mekään ostannet muuta kuin voileivät.
Saavuttaessa Helsinkiin oli aika jättää jäähyväiset Helenalle ja Pekalle suunnattaessa omiin suuntiimme. 
Pääsin hyvin liikkeelle ja ulos Helsingistä nelostielle ja kohti pohjoista.
Kämpälle päästyä sähköt päälle, asunto tuulettumaan ja jäähtymään, sauna lämpiämään ja oluet jäähtymään kylmään veteen.

Suuret kiitokset Helenalle valokuvista sekä hienosta matkaseurasta kuten myös Pekalle ja Mikalle. Taisi olla jo kymmenes vuosi kun olimme Pekan ja Mikan kanssa liikkeellä näin kesän alussa.

Olemme käyneet Muurmanskissa, pohjois Norjassa, Mustalla merellä, ValkoVenäjällä, Tshernobylissä, Espanjassa, Saksassa, Normandiassa ja Vienan Karjalassa näillä reissuilla joista osasta löytyy blogit klikkaamalla oikeassa ylänurkassa olevaa profiilikuvaani.

Olisi ollut tosi mukava jos Jormakin olisi päässyt mukaan mutta aina ei onnistu.
Jormaan tutustuin jo vuonna 2008 Peterpanin Route 66 matkalla jossa olimme kämppäkavereita ja jolta LA:n rantaboulevardilla otettu profiilikuvakin on peräisin.

Tämän vuoden reissulle kertyi mittaa 6960 km ja ilman ongelmia selvittiin jos navin oikuttelua ei huomioida. 
Uusia maita kertyi taas muutama joten omalla pyörällä ei ole enää kovin montaa Euroopan maata käymättä. 

Ensi kesään on vielä niin paljon aikaa jäljellä että en rupea arvuuttelemaan mitä silloin tapahtuu ja minne pyörä suuntautuu...

Once again sunny and warm morning.
Good breakfast, packing of bikes and on the way to Tallinn.
Via Baltika we have been riding so many times that this time no stops and no photos.
In Tallinn we fueled our bikes at one of Neste stations where we met a Finnish biker couple from Rovaniemi. They were also on the way from Greece back to home.
A lot road works in Tallinn center near the harbor so we rode first to harbor and the a bit back to be sure of the road. Parked our bikes in front of Hotel Europe and sat down to the terrace talking with two Finns that had been taking part of veteran sportsmen meeting.
First we had a bit different opinion of motorbiking safety but then we agreed about sports safety.  
It was time to move to harbor to queue the ship Mega Star of Silja Line.
The ship is new and fine but not so biker friendly as the places for bikes are located on upper car deck side like a small stall for animals.
In the ship cafe there were a big group of tourist from far east just spending time without buying anything. Actually we also bought only sandwiches, not so good business for the ship.
As we arrived to Helsinki it was time to say goodbye to Helena and Pekka.
I rode smoothly throw the city to the highway to north.
After arriving to my flat, first to turn electricity on and open the windows and balcony door to cool, switch on the sauna and put a couple of beers in cold water.


Great thanks to Helena of photos and great company as well as Pekka and Mika. I think it is already 10th year as I have been riding with Pekka and Mika at beginning of summer.
We have been in Murmansk Russia, northern Norway, Black Sea, Belorussia, Tšernobyl, Spain, Germany, Normandy and  Viena Karelia during thesae years.
You can find a blog of some of these rides by clicking my profile photo on right upper corner.

It would have been great to have Jorma with us this year but  it's not always possible.
I met Jorma year 2008 on PeterPan Bike Route66 tour in US where we shared the hotel room. Actually my profile photo has been taken there at LA boulevard.

This year I rode 6960 km and no problems with bikes if not considering my navigator.
Some new countries visited with my own bike so there are not many left in Europe.

Next summer is so far away that it's too early to wonder what happens then and where to head my bike.

English translation daily after Finnish text

No 21/2019

15.6.2019

Hotellin ravintolassa oli melkoinen tungos ValkoVenäläisen nuorisoryhmän jonottaessa aamiaiselle. Ruokakin meinasi loppua mutta pienellä taktikoinnilla saimme varattua istumapaikat ja aamiaistakin. 
Navigaattorinikin alkoi toimia kun akku oli yön aikana tyhjentynyt ja siten buutannut ohjelman. 
Lähdimme liikkeelle pohjoiseen kohti Liepajan satamakaupunkia jossa sijaitsi vaan neuvostoaikana Baltian laivaston päätukikohta ja siten kaupunki oli ulkopuolisilta täysin suljettu. No emme käyneet kaupungissa tälläkään kertaa vaan henkiin heränneen navin opastamana ajoimme Liepaja järven itäpuolelta osin soratietä pitkin "nopeampaa reittiä" pitkin.

. 

Lähestyimme Latvian pääkaupunkia Riikaa ja reittimme kulki kaupungin laitaa pitkin mikä osoittautui kohtuullisen hyväksi valinnaksi. Tosin päästyämme kaupungin itäpuolelle jouduimme viikonloppuliikenteen sekaan ja eteneminen hidastui huomattavasti. 
Vasta Saulkrastin jälkeen liikenne harveni ja pääsimme etenemään normaalisti.
Pidimme taukoa lähellä Viron rajaa sijaitsevassa Hesburgerissa missä tapasimme vanhan työkaverini Juhan joka oli matkalla Palangaan. Vanhoja muistellessa aika kului kuin siivillä, mutta matkaa oli jatkettava ja poikkesimme vielä rajalla SuperAlkossa ihmettelemässä Suomalaisten ja Virolaisten intoa ostaa halpaa viinaa. Aika suuria määriä saivat mahtumaan autoihinsa, mitenkähän mahtoivat jousitukset kestää kuorman.

Matka jatkui Viron Pärnuun jossa majoittauduimme hotelli Emmiin. Mukava ja vielä tähän aikaan kesästä hiljainen paikka. Vieressä olevasta C.F Hahn pubista saimme hyvän illallisen.

Hotel restaurant was quit crowded in the morning as a group of Belorussian youth were queuing for breakfast. Also they almost run out of food but using good tactic we got places to sit and also something to eat.
The navigator started to work as the battery got empty during the night and so booted the program.
To headed to north towards city of Liepaja that was main base of Soviet Baltic Sea naval forces during the Soviet era. And of course it was a closed city that time. Well, we passed the city also this time and because of my navigator rode on eastern bank of Lake Liepaja, part of trail again gravel road but as the navigator said it was "quicker" road...

We approached the city of Riga and our route vent throw city south side that turned out to be a good solution. As we reached the main road on eastern side of the city we joined hundred of cars driving out from city for weekend
Only after city of Saulkrasti the traffic turned out to normal.
Close to Estonian border we stopped to a Hesburger cafe where we met my old work mate Juha who driving down to Palanga. We had a lot of to chat but it was time to go on and we rode to nearby Super Alko store to wonder the eagerness of Finns and Estonians to drive hundreds of kilometers to get cheap booze.  
It was a lot what we saw people to load in their car, just wonder how the suspension of car managed back home.

Today's target was city of Pärnu in Estonia where we spent the night in hotel Emmi.
Nice and this time of early summer yet quiet place. Nearby C.F Hahn pub had a good supper for us.

English translation daily after Finnish text

No 20/2019

14.6.2019

Yön sade oli lakannut ja aamulla aurinko taas paistoi, aika lailla näyttää olevan vielä tekemistä ennenkuin keskusaukio on kunnossa...

Pakkasimme pyörät ja lähdimme liikkeelle kohti Venäjän rajaa.

Koska meillä kaikilla oli voimassa olevat viisumit, päätimme ajaa Kaliningradin kautta Kuurin kynnäälle. No ensin piti päästä Kaliningradin alueelle ja sieltä pois.

Tulimme tulliin jossa edessämme oli muutama auto. Meidät viitottiin jonon ohitse yhdessä Puolalaisen motoristin kanssa. Toki siihen sattui sopivasti vuoron vaihto joten odottelimme tullikopilla vartin ennenkuin virkailijat saapuivat käynnistämään tietokoneitaan.

Olimme Pekan kanssa täyttäneet ajoneuvo deklaraatiot valmiiksi samalla tavalla kuin Suomesta Venäjälle mennessä. Eivät kelvanneet, pari ruksia piti laittaa eri tavalla joten ei muuta kuin täyttämään uudet paperit. Niiden lisäksi jouduimme tekemään erilliset sitoumukset ettemme tee mitään laitonta Venäjän alueella emmekä kuljeta mukanamme aseita emmekä huumeita. Tämä kaikki vei aikaa ja autoilijat odottivat kiltisti vuoroaan meidän takanamme. Muuten kaikki sujui hyvin ja pääsimme läpi tullista.

Koska Venäjällä bensa on puolet halvempaa kuin Puolassa, oli rajalla pitkä jono jo tankkinsa täyttäneitä takaisinpäin Puolaan.

Me käännyimme tielle kohti Kaliningradia tarkoituksenamme kiertää kaupunki itäpuolelta.

Siitä on jo yli 20 vuotta kun olen edellisen kerran käynyt Kaliningradissa ja paljon on muuttunut sen jälkeen mutta edelleen rakennetaan sekä teitä että taloja.

Polish drivers are queuing back to home after filling their fuel tanks

Saavuimme Kuurinkynnäksen alueen rajalle jossa maksoimme 300 Ruplan pääsymaksun alueelle. Kuurinkynnäs on 98 km pitkä niemimaa jonka leveys vaihtelee 400 metristä 3,8 kilometriin erottaen Itämeren Kuurinhafenista. Alue on luonnonpuistoa joka on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000.
Kynnäksellä on Venäjän ja Liettuan raja jonka ylittäminen sujui varsin sujuvasti.
Kynnäkseltä pääsee Klaipeidan kaupunkiin muutaman minuutin kestävällä lauttamatkalla.

Russian part of  Kursiu Nerija National Park

Liutunian part of Kursiu Nerija National Park

Ajoimme Klaipeidan läpi ja pitäessämme pienen tauon, navini meni taas jumiin vaikka ei ollut edes kuuma vain +24 astetta.
Ajoimme Pekan navin mukaan varaamani hotellille ja ihmettelimme miksi useita motoristeja oli menossa samaan suuntaan. 
Asia selvisi hotellin respassa, Palangan Beach Biker festival oli juuri käynnissä vain puolen kilometrin päässä hotellistamme. Hotelli ei ole aivan oikea sana kuvaamaan majoituspaikkaamme joka oli pikemmin tekolammen ympärille rakennettu usean olkikattoisen rakennuksen muodostama lomakylä.
Ei muuta kuin kypäräkalja, suihkuun ja rannalle ihmettelemään festivaaleja.

Rain had stopped and in the morning it was sunny again. There seems to be a lot of to do before the center square is ready.

Just packing the bikes and on the way to Russian border.
As we all had valid Russian Visas we decided to ride Kaliningrad and then via Kursiu Nerija National Park to Lithuania. First step was to get in to Kaliningrad area and then out from there.
We came to the border having a few cars in front of us. The officer noticed us and wawed us to pass the queue together a Polish biker. Of course it was just time for change of shift so we just stand there for a quarter before new officers came to start their computers.
Pekka and I had filled previous evening customs declarations the same way as usually on border from Finland to Russia. No way, a couple of crosses had to be different way so we had write new ones and plus to that a separate commitments to convince that we do not carry anything illegal materials with us like guns and drugs. All that took a time and car drivers waited patiently after us during the show. Otherwise no problem.
Because gas price in Russia is half to that in Poland there were a long queue back to Poland of drivers with their tanks already full.
We turned to the road going to Kaliningrad with intention to ride round the city from east.
It's already 20 years as I have been in Kaliningrad and really a lot have changed after that but still they are building new roads and homes.

We arrived to the Kursiu Nerija National Park and had to pay 300 Roubles to go in. Kursiu Nerija National Park area is 98 km long peninsula wide from 400 meters to 3,8 kilometers separating Kursiu Marios (Curonian Lagoon) from the Baltic Sea. The national park area has been accepted to the Unesco Wold Heritage List at year 2000.
Crossing the border between Russia and Lithuania was quick and smooth.
Finally we had a short ferry trip to city of Klaipeida.

We rode through Klaipeida and as we had a short pause my navigator got stuck again even it the temperature was only +24 degrees.
So Pekka rode first to hotel and there we found out why so many bikers were riding to same direction as we.
The Palanga Beach Biker festival was ongoing just a half kilometer away from our hotel.
Actually hotel is not the correct word to describe our accommodation as it was a small holiday village around a man made pond having several thatched buildings.
So we had cold beers, shower and then to the beach to see the festival

English translation daily after Finnish text

No 19/2019

13.6.2019

Aikainen herätys, Mika nousi ylös viideltä, pakkasi tavaransa ja lähti ajamaan kohti Tallinnaa kun oli luvannut vaimollensa tulla kotiin jo viikonlopuksi. No eihän tuollainen reilun 800 km ajomatka ole mitään moninkertaiselle rautaperse ajon suorittaneelle, mutta kuumuus vähän huolestutti. Eihän se ihan yhden pysähdyksen taktiikalla onnistunut mutta kolmella kuitenkin.
Me muut menimme aamu seitsemältä aamupalalle kuten muinakin aamuina ja tielle lähdettiin kahdeksalta.

Suuntasimme luoteeseen pitkin vanhaa Itä-Preussia kohti Kaliningradin alueen rajalla olevaa Bartoszycen kaupunkia välillä parempaa ja välillä huonompaa tietä, veipä pieni oikaisu lähellä Elkin kaupunkia kapealle soratiellekin mutta se oli hyvää vaihtelua. Tosin vastaan tullut pakettiauto nostatti melkoisen pölypilven jossa hetkeen ei paljon eteensä nähnyt.

Taas päällystetylle tielle jossa traktori oli hyytynyt linkkuun ylämäkeen ja linja-auto seisoi odottamassa tien aukeamista. Oli sentään jättänyt sen verran tilaa että moottoripyörillä pääsi hyvin ohitse, autolla ei mitään mahdollisuutta.

Matka jatkui vanhan Itä-Preussin alueella jossa on paljon järviä. Koska Helena ja Pekka eivät olleet käyneet Sudenpesässä, päätimme poiketa katsomaan Hitlerin sodanaikaisen itärintaman päämajan raunioita.

Siellä Hitler vietti yli 800 päivää ja joutui 20.7.1944 murhayrityksen kohteeksi. Mikäli eversti Claus von Stauffenberg olisi onnistunut, olisiko sota päättynyt aikaisemmin, mahdotonta sanoa, mutta ainakin Hitlerin kostotoimet olivat julmat.
Neuvostoliiton joukkojen lähestyessä Saksalaiset yrittivät tuhota rakennukset mutta rakenteet olivat niin vahvat että yritys ei onnistunut täysin. Suurimpien bunkkereiden seinät ja katot olivat useiden metrien paksuista teräsbetonia ja niitä räjähteet eivät pystyneet tuhoamaan täysin.

Sudenpesältä matka jatkui eteenpäin. 
Olimme kaikki saaneet tekstiviestejä joissa varoitettiin hyvin voimakkaasta tuulesta. Juuri kun olimme päässet hotellille pienen etsimisen jälkeen, tuuli yltyi ja nosti ilmaan hiekkaa 
hotellin edessä olevan torin työmaalta.
Pekka oli juuri ajamassa pyörää takapihan parkkipaikalle kun hiekkamyrsky nousi.
Onneksi tuuli tyyntyi hetken päästä mutta sitten alkoi ukkostaa ja sataa ja sitä riittikin melkein koko yön.

Early wake up, Mika had clock ringing at 5:00. He packed quickly and headed to Tallinn as he had promised to his wife to be home for weekend. Well, riding first about 800 km, 2 hour ferry and the ride to home was nothing for a man having rider Iron Butt  for several times. Only thing was the heat, so he had three stops before Tallinn.
We others had breakfast at 7:00 as always and on the road at 8:00

We rode North West through old East Prussia  towards the border of Kaliningrad area to the city of Bartoszyce. The road varied from wide to narrow asphalt and also some kilometers gravel but that was nice alternative. Well, oncoming truck raised so much dust that it was impossible to see almost anything for a while.

Again to asphalted road where a tractor had broken down on the middle of the road hindering a bus to pass. For us there was enough space, but for a car no change.

We continued riding the lake area. Because Helena and Pekka had not visited Hitler's war time East Front headquarters we decide to go to see the ruins of  Wolf's Lair - Wolfsschanze

There Hitler spent more than 800 days during war time and was attempted murder on 20.7.1944. If Colonel Claus von Stauffenberg would have succeeded, would the 2nd World War have ended earlier is impossible to say but at least Hitler's revenge was cruel.
As Soviet troops approached the Germans tried to destroy all buildings but their structures were so strong that they did not succeed totally. The walls and roofs of big bunkers we several meters thick steel reinforced concrete and impossible to delete.

Riding continued.
We all have received SMS messages to our phones warning extremely strong wind.
Just after arriving to the hotel after a short looking the wind got strong and raised into air sand from close by construction place of city center market place.
Pekka was just moving his bike to parking lot behind the hotel and hit the sandstorm.
Luckily the wind calmed quickly but soon a thunderstorm raised with heavy rain and that lasted almost the whole night.